Suru ja kriisit
Elämässä voi tulla vastaan monenlaisia ikäviä ja yllättäviä tapahtumia, joiden käsitteleminen on vaikeaa. Tällaisia tilanteita voivat olla läheisen menehtyminen tai loukkaantuminen, avioero, sairastuminen, työttömäksi jääminen tai rikoksen uhriksi joutuminen.
Mikäli haluat keskustella tapahtuman herättämistä ajatuksista ja tunteista, voit ottaa yhteyttä pappiin, diakoniatyöntekijään tai nuorisotyöntekijöihin. Tärkeää on, ettet jää yksin vaikeiden asioiden keskelle.
Sururyhmä
Seurakunta järjestää sururyhmiä läheisensä menettäneille. Suljettu ryhmä alkaa kerran vuodessa, Pyhäinpäivän seutuvilla. Ryhmä kokoontuu 7 kertaa. Tietoa uuden ryhmän alkamisesta saat kirkollisista ilmoituksista, papita sekä diakoniatyöntekijältä.
Sururyhmässä voit jakaa tuntojasi toisten, samassa elämäntilanteessa olevien kanssa. Ryhmässä on tilaa puheelle, itkulle ja vaikenemiselle. Käymme läpi surun vaiheita ja tunteita, mutta suuntaamme katsettamme myös eteenpäin.
Mieltä voivat järkyttää monenlaiset yllättävät tapahtumat. Tukea vaikeaan tilanteeseen saa esimerkiksi seurakunnan diakoniatyötekijöiltä tai papeilta.
Apua elämän kriiseihin
Seurakunnat auttavat kuntia onnettomuuksien jälkipuinnin ja kriisiterapian järjestämisessä.
Hengellistä apua onnettomuuksien uhreille
Suru on luonnollinen tapa kohdata menetys. Samalla myös oman elämän rajallisuus tulee vastaan. Hautajaiset on omaisille tärkeä hetki suremiseen ja keskinäiseen lohdutukseen.
Omaisen tunteet ja surutyö
Lapsen kuoleman suuressa surussa ei tarvitse selvitä yksin. Läheisten lisäksi sekä kotikunta että kirkko auttavat.
Lapsen kuoleman surussa ei tarvitse selvitä yksin
Älä jää yksin vaikeiden tunteiden kanssa, vaan hae itsellesi ja läheisillesi keskusteluapua. Keskusteluapua ammatti-ihmisten kanssa saat oman kuntasi kriisipalveluiden kautta. Myös seurakunnan työntekijät ovat valmiita kuuntelemaan ja keskustelemaan kanssasi.
Itsemurhan tehneen läheiset kohtaavat vaikeita kysymyksiä
Eläkeliiton Tikkauskerho ja seurakunta ovat toteuttaneet lohtuhuivi ja lohtusukkaprojektin.
Puikkoihin tartuttiin rivakasti ja nopeasti saatiin melkoinen määrä käsitöitä valmiiksi.
Huivien ja sukkien toivotaan lämmittävän puolisonsa menettäneitä surun keskellä.
"Surun kohdatessa ei löydy sanoja. On vain hiljainen lohdutus, joka viestii rakkauden lämpöä sydämeltä sydämelle."
(Marleena Ansio)